Yöllä kuu paistoi kauniisti järven päällä, tuuli oli tauonnut ja tähtitaivas odotti katsojaansa tai satunnaista virtsarakon tyhjentäjää.
Yöksi saimme samaa seuraa kuin edellisenä yönä. Teltta tuulessa tai meidän seura olivat olleet vaihtoehdot. Onneksi meillä ei-niin-Axelta tuoksuvissa äijissä on edes jotain vetovoimaa luonnon voimia vastaan.
Aamulla keli oli aurinkoinen eikä tuulikaan juuri haitannut. Matka jatkui Gomatoaivin rinnettä pitkin Suohtpatvarrin huipun länsipuolelta. Huipun paikkeilla näkyvyys meni sataan metriin, mutta kännykkään sai verkkoyhteyden. Tänään lumi kantoi kiitettävästi ja pohjaankaan ei tarttunut paakkuja. Päivän hiihtomatka oli 14 km. Tuvalle saapuessamme lumisade yltyi, mutta on nyt rauhoittumaan päin.
Siirsimme puuvajasta harvat lumen alta löytyneet puut pilkottuna sisälle kuivamaan. Jos oikein kaivaa niin jotain voi vielä löytyy maantasalta. Hakattavaa ei ole enää kuin kaksi hakkuutukkia: toinen sisällä ja toinen puuvajassa.
Viime öiden seuralaiset jättivät meidät Aatsan tuvalla ja suunnistivat kohti Ropin tupaa sekä Jerisjärven haasteita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti