tiistai 14. huhtikuuta 2015

Seuraavaa reíssua suunnitellessa

Vaellus kesti lähes tasan seitsemän vuorokautta. Puoliltapäivin lähdettiin ja palattiin. Hiihtomatkaa viikon aikana kertyi 115 km, josta 26,5 km liikuttiin ilman ahkiota. Yleisökysymyksenä heitettiin matkan varralta että paljonko ahkion kanssa on tullut liikuttua. Vanhojen blogimerkintöjen pohjalta Juhani on liikkunut vaelluksille 813,5 km + sen päälle sitten treenihiihdot Raision maastoissa. Muille veljessarjan ahkioille on tullut hieman vähemmän kilometrejä.


Paljon ei muita vaeltajia nähty. Ropin tuvalle saapui Ropinsalmesta samana päivänä kaksi kolmen hengen porukkaa. Puuvrasjoella toisena iltana saapui yksi kolmen hengen porukka, jota ei oltu vielä nähty. Samoin Kaskasjoelle saapui toisena iltana yksi kolmen hengen porukka. Kaskasjoelta oli lähtenyt ennen meidän saapumista yksi kolmen hengen porukka. Aatsalta oli edellisviikonloppuna kulkenut läpi yksi miesvaeltaja ja kaksi neljän hengen ryhmä. Käyttämissämme tuvissa liikuskeli siis pääsiäispyhinä 26 henkeä, joista 12 naispuolista ja 14 miespuolista vaeltajaa. Voi olla että joku jota emme tavanneet jäi pois laskuista.


Eläimiä näimme vain ketun ja liudan riekkoja. Kärpäsiä heräsi seinän välistä, kun kämpät saivat lämpöä. Yhtään hiirtä tai muuta siimahäntää ei tuvista tänä vuonna paljastunut. Poroja, peura ja variksia näkyi valtatiellä. Alla olevat jäljet löytyivät Puurasjoen kämpän ylärinteestä. Ahmaa veikkaisimme.


Jotain havereitakin sattui. Yksi reikä saatiin sisäänajossa olleisiin goretex-housuihin. Viimeisissä laskuissa yhdestä sauvasta irtosi liimauksen varassa ollut kierreosa, jossa oli kiinni sompa. Onneksi ei tarvinnut viritellä sauvaa henkiin, sillä mukana oli yksi varasauva. Rikkoutunut sauva päätynee reklamaation kera valmistajalle. Tsaibman huipulle katosi yksi lusikka. Olisi ehkä pitänyt kuunnella Axun lusikanteko-ohjeet talvileirillä. Toki ilman ohjeitakin syntyi veistämällä etäisesti lusikkaa muistuttava esine aamupuuron ja lounaskeittojen syömiseen. Toinen kaasukeitin hävitti tehonsa. Liekki palaa, kunhan kaasua ei tule paineella. Vika viittaa syöttöletkuun, joka toisesta keittimestä vaihdettiin kolme vuotta sitten tai sitten suuttimessa on tukos.


Jotain säilyi myös ehjänä. SA-INT suksien ja varsinkin niiden siteiden ongelma on että side kuluttaa saappaan ulkosyrjää puhki. Saappaisiin laitettu nestemäinen kumi pysyi reissun ajan paikoillaan ja pintaa jäi kulutettavaksi seuraavaakin reissua varten. Toki missään kovissa pakkasissa saappaita ei tällä kertaa jouduttu käyttämään.


Auton matkamittariin kertyi kilometrejä 2448,5 km. Auton moottori oli käynnissä 26 tuntia 24 minuuttia. Keskinopeudeksi saadaan 92,5 km/h , joten kesänopeusrajoituksista oli tällä kertaa iso ilo. Talvinopeuksilla keskinopeus olisi tuskin ylittänyt 80 km/h. Ajoaikaan pitää lisätä tietenkin vielä ruoka- ja kahvitauot, jotka sujuivat aika rivakasti kun oli vain kaksi henkeä kyydissä.


Eikä me sitä David Hasselhofia sitten lopulta saatu oikeastaan välteltyä. Sekä Ropin että Kaskasjoen kämpälle kun postinkantaja oli tuonut uusimman 7 päivää lehden. Toki jäi kokeilematta että palaako totuus tulessa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti